merenranta

Finnish

Etymology

meren (“of sea”) +‎ ranta (“shore”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmerenˌrɑntɑ/, [ˈme̞re̞nˌrɑ̝n̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -ɑntɑ
  • Syllabification(key): me‧ren‧ran‧ta

Noun

merenranta

  1. seashore
  2. (as modifier) seafront; oceanfront
    merenrantakiinteistö ― seafront property

Declension
Inflection of merenranta (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
nominative merenranta merenrannat
genitive merenrannan merenrantojen
partitive merenrantaa merenrantoja
illative merenrantaan merenrantoihin
singular plural
nominative merenranta merenrannat
accusative nom. merenranta merenrannat
gen. merenrannan
genitive merenrannan merenrantojen
merenrantainrare
partitive merenrantaa merenrantoja
inessive merenrannassa merenrannoissa
elative merenrannasta merenrannoista
illative merenrantaan merenrantoihin
adessive merenrannalla merenrannoilla
ablative merenrannalta merenrannoilta
allative merenrannalle merenrannoille
essive merenrantana merenrantoina
translative merenrannaksi merenrannoiksi
abessive merenrannatta merenrannoitta
instructive — merenrannoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of merenranta (type kala)
first-person singular possessor
singular plural
nominative merenrantani merenrantani
accusative nom. merenrantani merenrantani
gen. merenrantani
genitive merenrantani merenrantojeni
merenrantainirare
partitive merenrantaani merenrantojani
inessive merenrannassani merenrannoissani
elative merenrannastani merenrannoistani
illative merenrantaani merenrantoihini
adessive merenrannallani merenrannoillani
ablative merenrannaltani merenrannoiltani
allative merenrannalleni merenrannoilleni
essive merenrantanani merenrantoinani
translative merenrannakseni merenrannoikseni
abessive merenrannattani merenrannoittani
instructive — —
comitative — merenrantoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative merenrantasi merenrantasi
accusative nom. merenrantasi merenrantasi
gen. merenrantasi
genitive merenrantasi merenrantojesi
merenrantaisirare
partitive merenrantaasi merenrantojasi
inessive merenrannassasi merenrannoissasi
elative merenrannastasi merenrannoistasi
illative merenrantaasi merenrantoihisi
adessive merenrannallasi merenrannoillasi
ablative merenrannaltasi merenrannoiltasi
allative merenrannallesi merenrannoillesi
essive merenrantanasi merenrantoinasi
translative merenrannaksesi merenrannoiksesi
abessive merenrannattasi merenrannoittasi
instructive — —
comitative — merenrantoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative merenrantamme merenrantamme
accusative nom. merenrantamme merenrantamme
gen. merenrantamme
genitive merenrantamme merenrantojemme
merenrantaimmerare
partitive merenrantaamme merenrantojamme
inessive merenrannassamme merenrannoissamme
elative merenrannastamme merenrannoistamme
illative merenrantaamme merenrantoihimme
adessive merenrannallamme merenrannoillamme
ablative merenrannaltamme merenrannoiltamme
allative merenrannallemme merenrannoillemme
essive merenrantanamme merenrantoinamme
translative merenrannaksemme merenrannoiksemme
abessive merenrannattamme merenrannoittamme
instructive — —
comitative — merenrantoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative merenrantanne merenrantanne
accusative nom. merenrantanne merenrantanne
gen. merenrantanne
genitive merenrantanne merenrantojenne
merenrantainnerare
partitive merenrantaanne merenrantojanne
inessive merenrannassanne merenrannoissanne
elative merenrannastanne merenrannoistanne
illative merenrantaanne merenrantoihinne
adessive merenrannallanne merenrannoillanne
ablative merenrannaltanne merenrannoiltanne
allative merenrannallenne merenrannoillenne
essive merenrantananne merenrantoinanne
translative merenrannaksenne merenrannoiksenne
abessive merenrannattanne merenrannoittanne
instructive — —
comitative — merenrantoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative merenrantansa merenrantansa
accusative nom. merenrantansa merenrantansa
gen. merenrantansa
genitive merenrantansa merenrantojensa
merenrantainsarare
partitive merenrantaansa merenrantojaan
merenrantojansa
inessive merenrannassaan
merenrannassansa		 merenrannoissaan
merenrannoissansa
elative merenrannastaan
merenrannastansa		 merenrannoistaan
merenrannoistansa
illative merenrantaansa merenrantoihinsa
adessive merenrannallaan
merenrannallansa		 merenrannoillaan
merenrannoillansa
ablative merenrannaltaan
merenrannaltansa		 merenrannoiltaan
merenrannoiltansa
allative merenrannalleen
merenrannallensa		 merenrannoilleen
merenrannoillensa
essive merenrantanaan
merenrantanansa		 merenrantoinaan
merenrantoinansa
translative merenrannakseen
merenrannaksensa		 merenrannoikseen
merenrannoiksensa
abessive merenrannattaan
merenrannattansa		 merenrannoittaan
merenrannoittansa
instructive — —
comitative — merenrantoineen
merenrantoinensa

Further reading

Ingrian

Etymology

From meren (“of sea”) +‎ ranta (“shore”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmerenˌrɑntɑ/, [ˈme̞re̞nˌrɑnt]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈmerenˌrɑntɑ/, [ˈme̞re̞nˌrɑnd̥ɑ]
  • Rhymes: -ɑnt, -ɑntɑ
  • Hyphenation: me‧ren‧ran‧ta

Noun

merenranta

  1. seashore

Declension
Declension of merenranta (type 3/kana, nt-nn gradation)
singular plural
nominative merenranta merenrannat
genitive merenrannan merenrantoin
partitive merenrantaa merenrantoja
illative merenrantaa merenrantoi
inessive merenrannaas merenrannois
elative merenrannast merenrannoist
allative merenrannalle merenrannoille
adessive merenrannaal merenrannoil
ablative merenrannalt merenrannoilt
translative merenrannaks merenrannoiks
essive merenrantanna, merenrantaan merenrantoinna, merenrantoin
exessive1) merenrantant merenrantoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 305
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.