nikossuttaa

Ingrian

Etymology

From nikostua (“to get hiccups”) +‎ -ttaa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈnikosːutːɑː/, [ˈniko̞s̠ˌs̠utːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈnikoi̯sːutːɑː/, [ˈniɡ̊o̞i̯ʃˌʃutːɑː]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Hyphenation: ni‧kos‧sut‧taa

Verb

nikossuttaa

  1. (transitive) to cause to have hiccups
    Miun emä tiitää lukkua, kumpa ketä ikkee nikossuttaa.
    My mother knows a spell, which causes anyone to have hiccups.

Conjugation
Conjugation of nikossuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular nikossutan en nikossuta 1st singular oon nikossuttant, oon nikossuttanut en oo nikossuttant, en oo nikossuttanut
2nd singular nikossutat et nikossuta 2nd singular oot nikossuttant, oot nikossuttanut et oo nikossuttant, et oo nikossuttanut
3rd singular nikossuttaa ei nikossuta 3rd singular ono nikossuttant, ono nikossuttanut ei oo nikossuttant, ei oo nikossuttanut
1st plural nikossutamma emmä nikossuta 1st plural oomma nikossuttanneet emmä oo nikossuttanneet
2nd plural nikossutatta että nikossuta 2nd plural ootta nikossuttanneet että oo nikossuttanneet
3rd plural nikossuttaat1), nikossuttavat2), nikossutetaa evät nikossuta 3rd plural ovat nikossuttanneet evät oo nikossuttanneet
impersonal nikossutetaa ei nikossuteta impersonal ono nikossutettu ei oo nikossutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular nikossutin en nikossuttant, en nikossuttanut 1st singular olin nikossuttant, olin nikossuttanut en olt nikossuttant, en olt nikossuttanut
2nd singular nikossutit et nikossuttant, et nikossuttanut 2nd singular olit nikossuttant, olit nikossuttanut et olt nikossuttant, et olt nikossuttanut
3rd singular nikossutti ei nikossuttant, ei nikossuttanut 3rd singular oli nikossuttant, oli nikossuttanut ei olt nikossuttant, ei olt nikossuttanut
1st plural nikossutimma emmä nikossuttanneet 1st plural olimma nikossuttanneet emmä olleet nikossuttanneet
2nd plural nikossutitta että nikossuttanneet 2nd plural olitta nikossuttanneet että olleet nikossuttanneet
3rd plural nikossuttiit1), nikossuttivat2), nikossutettii evät nikossuttanneet 3rd plural olivat nikossuttanneet evät olleet nikossuttanneet
impersonal nikossutettii ei nikossutettu impersonal oli nikossutettu ei olt nikossutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular nikossuttaisin en nikossuttais 1st singular olisin nikossuttant, olisin nikossuttanut en olis nikossuttant, en olis nikossuttanut
2nd singular nikossuttaisit, nikossuttaist1) et nikossuttais 2nd singular olisit nikossuttant, olisit nikossuttanut et olis nikossuttant, et olis nikossuttanut
3rd singular nikossuttais ei nikossuttais 3rd singular olis nikossuttant, olis nikossuttanut ei olis nikossuttant, ei olis nikossuttanut
1st plural nikossuttaisimma emmä nikossuttais 1st plural olisimma nikossuttanneet emmä olis nikossuttanneet
2nd plural nikossuttaisitta että nikossuttais 2nd plural olisitta nikossuttanneet että olis nikossuttanneet
3rd plural nikossuttaisiit1), nikossuttaisivat2), nikossutettais evät nikossuttais 3rd plural olisivat nikossuttanneet evät olis nikossuttanneet
impersonal nikossutettais ei nikossutettais impersonal olis nikossutettu ei olis nikossutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular nikossuta elä nikossuta 2nd singular oo nikossuttant, oo nikossuttanut elä oo nikossuttant, elä oo nikossuttanut
3rd singular nikossuttakoo elköö nikossuttako 3rd singular olkoo nikossuttant, olkoo nikossuttanut elköö olko nikossuttant, elköö olko nikossuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural nikossuttakaa elkää nikossuttako 2nd plural olkaa nikossuttanneet elkää olko nikossuttanneet
3rd plural nikossuttakoot elkööt nikossuttako 3rd plural olkoot nikossuttanneet elkööt olko nikossuttanneet
impersonal nikossutettakkoo elköö nikossutettako impersonal olkoo nikossutettu elköö olko nikossutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular nikossuttanen en nikossuttane
2nd singular nikossuttanet et nikossuttane
3rd singular nikossuttanoo ei nikossuttane
1st plural nikossuttanemma emmä nikossuttane
2nd plural nikossuttanetta että nikossuttane
3rd plural nikossuttanoot evät nikossuttane
impersonal nikossutettannoo ei nikossutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st nikossuttaa present nikossuttava nikossutettava
2nd inessive nikossuttajees past nikossuttant, nikossuttanut nikossutettu
instructive nikossuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (nikossuttakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative nikossuttamaa
inessive nikossuttamaas
elative nikossuttamast
abessive nikossuttamata
4th nominative nikossuttamiin
partitive nikossuttamista, nikossuttamist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 340
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.