tunnusteleminen

Finnish

Etymology

tunnustella +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtunːusteleminen/, [ˈt̪unːus̠ˌte̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): tun‧nus‧te‧le‧mi‧nen

Noun

tunnusteleminen

  1. verbal noun of tunnustella
    1. feeling, fumbling, probing

Declension
Inflection of tunnusteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tunnusteleminen tunnustelemiset
genitive tunnustelemisen tunnustelemisten
tunnustelemisien
partitive tunnustelemista tunnustelemisia
illative tunnustelemiseen tunnustelemisiin
singular plural
nominative tunnusteleminen tunnustelemiset
accusative nom. tunnusteleminen tunnustelemiset
gen. tunnustelemisen
genitive tunnustelemisen tunnustelemisten
tunnustelemisien
partitive tunnustelemista tunnustelemisia
inessive tunnustelemisessa tunnustelemisissa
elative tunnustelemisesta tunnustelemisista
illative tunnustelemiseen tunnustelemisiin
adessive tunnustelemisella tunnustelemisilla
ablative tunnustelemiselta tunnustelemisilta
allative tunnustelemiselle tunnustelemisille
essive tunnustelemisena tunnustelemisina
translative tunnustelemiseksi tunnustelemisiksi
instructive — tunnustelemisin
abessive tunnustelemisetta tunnustelemisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tunnusteleminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tunnustelemiseni tunnustelemiseni
accusative nom. tunnustelemiseni tunnustelemiseni
gen. tunnustelemiseni
genitive tunnustelemiseni tunnustelemisteni
tunnustelemisieni
partitive tunnustelemistani tunnustelemisiani
inessive tunnustelemisessani tunnustelemisissani
elative tunnustelemisestani tunnustelemisistani
illative tunnustelemiseeni tunnustelemisiini
adessive tunnustelemisellani tunnustelemisillani
ablative tunnustelemiseltani tunnustelemisiltani
allative tunnustelemiselleni tunnustelemisilleni
essive tunnustelemisenani tunnustelemisinani
translative tunnustelemisekseni tunnustelemisikseni
instructive — —
abessive tunnustelemisettani tunnustelemisittani
comitative — tunnustelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tunnustelemisesi tunnustelemisesi
accusative nom. tunnustelemisesi tunnustelemisesi
gen. tunnustelemisesi
genitive tunnustelemisesi tunnustelemistesi
tunnustelemisiesi
partitive tunnustelemistasi tunnustelemisiasi
inessive tunnustelemisessasi tunnustelemisissasi
elative tunnustelemisestasi tunnustelemisistasi
illative tunnustelemiseesi tunnustelemisiisi
adessive tunnustelemisellasi tunnustelemisillasi
ablative tunnustelemiseltasi tunnustelemisiltasi
allative tunnustelemisellesi tunnustelemisillesi
essive tunnustelemisenasi tunnustelemisinasi
translative tunnustelemiseksesi tunnustelemisiksesi
instructive — —
abessive tunnustelemisettasi tunnustelemisittasi
comitative — tunnustelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tunnustelemisemme tunnustelemisemme
accusative nom. tunnustelemisemme tunnustelemisemme
gen. tunnustelemisemme
genitive tunnustelemisemme tunnustelemistemme
tunnustelemisiemme
partitive tunnustelemistamme tunnustelemisiamme
inessive tunnustelemisessamme tunnustelemisissamme
elative tunnustelemisestamme tunnustelemisistamme
illative tunnustelemiseemme tunnustelemisiimme
adessive tunnustelemisellamme tunnustelemisillamme
ablative tunnustelemiseltamme tunnustelemisiltamme
allative tunnustelemisellemme tunnustelemisillemme
essive tunnustelemisenamme tunnustelemisinamme
translative tunnustelemiseksemme tunnustelemisiksemme
instructive — —
abessive tunnustelemisettamme tunnustelemisittamme
comitative — tunnustelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tunnustelemisenne tunnustelemisenne
accusative nom. tunnustelemisenne tunnustelemisenne
gen. tunnustelemisenne
genitive tunnustelemisenne tunnustelemistenne
tunnustelemisienne
partitive tunnustelemistanne tunnustelemisianne
inessive tunnustelemisessanne tunnustelemisissanne
elative tunnustelemisestanne tunnustelemisistanne
illative tunnustelemiseenne tunnustelemisiinne
adessive tunnustelemisellanne tunnustelemisillanne
ablative tunnustelemiseltanne tunnustelemisiltanne
allative tunnustelemisellenne tunnustelemisillenne
essive tunnustelemisenanne tunnustelemisinanne
translative tunnustelemiseksenne tunnustelemisiksenne
instructive — —
abessive tunnustelemisettanne tunnustelemisittanne
comitative — tunnustelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tunnustelemisensa tunnustelemisensa
accusative nom. tunnustelemisensa tunnustelemisensa
gen. tunnustelemisensa
genitive tunnustelemisensa tunnustelemistensa
tunnustelemisiensa
partitive tunnustelemistaan
tunnustelemistansa		 tunnustelemisiaan
tunnustelemisiansa
inessive tunnustelemisessaan
tunnustelemisessansa		 tunnustelemisissaan
tunnustelemisissansa
elative tunnustelemisestaan
tunnustelemisestansa		 tunnustelemisistaan
tunnustelemisistansa
illative tunnustelemiseensa tunnustelemisiinsa
adessive tunnustelemisellaan
tunnustelemisellansa		 tunnustelemisillaan
tunnustelemisillansa
ablative tunnustelemiseltaan
tunnustelemiseltansa		 tunnustelemisiltaan
tunnustelemisiltansa
allative tunnustelemiselleen
tunnustelemisellensa		 tunnustelemisilleen
tunnustelemisillensa
essive tunnustelemisenaan
tunnustelemisenansa		 tunnustelemisinaan
tunnustelemisinansa
translative tunnustelemisekseen
tunnustelemiseksensa		 tunnustelemisikseen
tunnustelemisiksensa
instructive — —
abessive tunnustelemisettaan
tunnustelemisettansa		 tunnustelemisittaan
tunnustelemisittansa
comitative — tunnustelemisineen
tunnustelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.