viikonloppu

Finlandês

Substantivo

vii.kon.lop.pu

  1. fim-de-semana, final de semana

Declinação
    Substantivo do grupo 1 (–u)
Caso Singular Plural
Gramaticais Nominativo viikonloppu viikonloput
Genitivo viikonlopun viikonloppujen
Partitivo viikonloppua viikonloppuja
Acusativo viikonloppu
viikonlopun		 viikonloput
Locativos
internos		 Inessivo viikonlopussa viikonlopuissa
Elativo viikonlopusta viikonlopuista
Ilativo viikonloppuun viikonloppuihin
Locativos
externos		 Adessivo viikonlopulla viikonlopuilla
Ablativo viikonlopulta viikonlopuilta
Alativo viikonlopulle viikonlopuille
Marginais Essivo viikonloppuna viikonloppuina
Translativo viikonlopuksi viikonlopuiksi
Instrutivo – viikonlopuin
Abessivo viikonloputta viikonlopuitta
Comitativo – viikonloppuine-

Etimologia
De viikon, genitivo de viikko ("semana") + loppu ("fim", "final").

Pronúncia
  • AFI: /ˈʋiː.kːo̞.lo̞.pːu/
  • X-SAMPA: /"v\i:.k:o_o.lo_o.p:u/

Referências
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.